ETUSIVULLE

 

TUOTTEET

Kuulokojeet
Arjen apuvälineet
Tinnitusnoiserit
Kuulonsuojaus
Korvakappaleet
 

PALVELUT

Kuulontutkimukset
Kuulokojeen hankinta
Kuulokojehuolto

KUULO JA KUULOVAURIOT

Kuulon heikkeneminen

Kuulovauriot

Kuinka kuulemme

 

MYYMÄLÄ

VERKKOKAUPPA

 

HINNASTO

YHTEYSTIEDOT


Kuulovauriot ja niiden synty
 

Kuulovaurion oireet

·         korvat tuntuvat tukkoisilta

·         joudut pinnistelemään kuullaksesi ja saadaksesi selvää sanoista

·         radion ja television äänenvoimakkuutta on toistuvasti lisättävä

·         meluinen ympäristö aiheuttaa vaikeuksia kuunteluun

·         keskusteluun osallistuminen hankaloituu

·         korva soi

 

Kuulon heikkeneminen

Kuulon heikkenemiseen voi olla useita eri syitä. Kuulovamma voi aiheutua korvan, kuulohermon tai keskushermoston vaurioista tai sairauksista. Myös kuulonaleneman vaikeusaste voi olla hyvin erilainen.

Konduktiivinen kuulonalenema aiheutuu välikorvan johtumisviasta, jolloin äänen johtuminen korvan, tärykalvon ja kuuloluuketjun kautta sisäkorvaan on heikentynyt. Syynä voi olla esimerkiksi vahatulppa, aukko tärykalvossa, osteokleroosi (kuuloluissa tapahtunut luutuminen), välikorvan tulehdus tai tapaturma. Johtumisvikaan apu voidaan saada kuulolaitteesta, lääkkeistä tai leikkauksesta.

Sensorineuraalisella kuulonalenemlla tarkoitetaan aistimisvikaa, jonka syy löytyy sisäkorvasta. Kyseessä on simpukan tai kuulohermon vaurio, joka voi johtua meluvammasta, ikääntymisen vaikutuksesta, sisäkorvan verenkiertohäiriöstä tai Meniérén taudista. Sisäkorvan vaurio vai johtaa lopulta täydelliseen kuuroutumiseen, mutta alkaa yleensä hiljaisten äänien kuulemisen vaikeutena ja herkistymisenä voimakkaille äänille. Lievästä aina vaikeaan kuulonalenemaan voidaan apu saada kuulolaiteesta, mutta heikentyneeseen äänteiden erottelukykyyn tai puheen ymmärtämiseen ei välttämättä enää kojekaan auta.

Sekatyyppisessä kuuloviassa on kyse kuulon vauriosta, joka johtuu kummankin edellä mainitun vian yhdistelmästä.

Sentraalisella kuulovialla tarkoitetaan keskushermostosta, aivorungosta tai aivokuoresta, johtuvaa kuulonalenemaa. Sentraalisen kuulovian syyt voivat olla moninaiset; vanheneminen, rappeutumissairaudet, tapaturmat, kasvaimet tai synnynnäiset syyt.

Kuulon heikkenemisen syyt

Ikääntyminen

Sisäkorvassa ja kuulohermossa tapahtuvia rappeutumismuutoksia kutsutaan ikähuonokuuloisuudeksi. Ikähuonokuuloisuuden vaikutukset tulevat yleensä esiin vasta yli 70 vuoden iässä korkeiden äänien kuulemisen heikkenemisenä. Ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, että ikähuonokuuloisen oireet esiintyvät jo huomattavasti aikaisemminkin, jopa 50-60 -vuotiaana. Ensimmäisiä oireita on vaikea havaita itse, koska kuulo heikkenee vähitellen ja meidän on vaikea myöntää itsellemme kuulon heikentyneen. Kuitenkin valtaosalla yli 75-vuotiaista kuulo on heikentynyt. Ikähuonokuuloisuus eli presbyakuusi on sairaus, jota ei voida parantaa lääkkeillä eikä leikkauksella, mutta apu saadaan kuulokojeesta.

Ikäkuulo on kuulonaleneman yleisin syy. Ikääntymisen myötä tapahtuva kuulonalenema on hyvin yleinen, vaikka perinnöllisillä tekijöillä on suuri merkitys siihen alkaako kuulo iän myötä heiketä ja kuinka nopeasti heikentyminen etenee. Yleensä kuulon heikentyminen tapahtuu hitaasti, ilman että henkilö sitä itse välttämättä edes huomaa. Paras tarkkailija asiassa onkin yleensä ystävä, puoliso tai läheinen, joka huomaa heikentyneen kuulon tuomat oireet yleensä ensimmäisenä. Yleisesti tiedetään, että ikäkuulon ensimmäisiä oireita on heinäsirkkojen sirityksen katoaminen. Tämä on totta, sillä ikäkuulon aiheuttama kuulon heikentyminen alkaa korkeilta taajuuksilta. Ongelmia tuottaa mahdollisesti myös puhelimen tai linnunlaulun kuuleminen.

Ikähuonokuuloisuuden aiheuttama ongelma on tyypillisesti sanojen erotteluvaikeudet. Ikäkuulon omaava henkilö kuulee kyllä puheen, mutta ei saa yksittäisistä sanoista selvää. Ongelma johtuu siitä, että henkilö kuulee vokaalit voimakkaampana kuin konsonantit. Äänteet sekoittuvat ja alkavat muistuttaa toisiaan, jolloin kuultu puhe puuroutuu. Puheen erottelukykyyn vaikuttavat kuulon lisäksi erilaiset häiriötekijät esimerkiksi häly tai kohina, jälkikaiku ja keskustelukumppanin puhetapa. Jos ikääntymiseen kuuluu vielä puheentuoton tai kommunikaatiokyvyn aleneminen, valitettavan usein tervekuuloinen henkilö voi luulla, että henkilö ei ymmärrä. Tervekuuloinen henkilö voi helpottaa ikäkuuloisen keskustelukumppanin kanssa käytävää keskustelua kiinnittämällä huomiota siihen, että keskustelukumppani näkee puhujan suun liikkeet, että artikuloi selvästi ja selkeästi ja varmistamalla, että keskustelukumppani pysyy mukana keskustelussa. Tulee myös muistaa, että taustamelu ja häly vaikeuttavat kuulemista huomattavasti.

Ikähuonokuuloisuuteen apu saadaan kuulokojeista tai muista kuulon apuvälineistä. Kuulolaite ei paranna kuulohermon rappeumaa, mutta siitä saadaan paras apu. Kuulokoje mahdollistaa normaalin elämän ja kanssakäymisen. Sillä voidaan välttää ikääntyneen henkilön sulkeutuminen sosiaalisista tilanteista heikentyneen kuulon vuoksi. On virheellistä luulla, että sinnitteleminen ilman kuulolaitetta pitäisi kuulon ikään kuin vireänä. Todellisuudessa kuulolaitteen käyttäminen auttaa kuulon hermostoa toimimaan normaaliin tapaan, jolloin muuten rappeutuva kuulo pidetään toimivana aistina entistä pidempään. Kuulolaiteen hankkimista on turha pitkittää myös sen vuoksi, että kojeen käytön opettelu ja sillä kuuntelemisen opettelu vie aikansa.   

Melu

Melulla ei aina tarkoiteta kovaa ääntä, vaan se voi olla ei-toivottu tai muuten negatiivisesti koettu ääni. Kun puhutaan kuulon meluvauriosta, on se aina kovaäänisen melun aiheuttama. Melu voi alentaa kuuloa hetkellisesti, mutta kovat äänet voivat vaurioittaa korvaa myös pysyvästi. Melun voimakkuus, melualttiuden kesto ja melun toistumistiheys ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat kuulon heikkenemistä ja tinnitusta. Melulle altistumiseen on olemassa turvallisuusrajat, joiden perusteella ihminen saa altistua yhden päivän aikana 85 desibelin keskiäänitasolle kahdeksan tunnin ajan.

Aikaraja, jonka jälkeen kuulovaurion riski on toistuvassa melualtistuksessa todennäköinen:

 

  MELUTASO

AIHEUTTAJA ESIM

AIKA

  85 dB

Liikenne

8h

  88 dB

MP3-soitin

4h

  91 dB

Disco

2h

  94 dB

Kohina moottoripyöräilijän
kypärän sisällä

1h

  100dB

Moottorisaha

15min

  106dB

Rock-konsertti

4 min

  112dB

 

1 min

  115 dB

Suihkukone

0 min

Kovat äänet aiheuttavat korvan sisällä aistinkarvasolujen vaurioitumista, jolloin äänet aistitaan heikompina. Kuulon heikkeneminen havaitaan korkeiden taajuuksien heikkenemisenä, jonka jälkeen puheen kuuluvuus heikkenee ja lopulta sanojen sekä tavujen erottelukyky muuttuu mahdottomaksi.

Suomessa 25 prosenttia kaikista kuulovammoista on melun aiheuttamia. Melun aiheuttamaa kuulovammaa ei voida parantaa, mutta apu saadaan kuulokojeesta. Joillakin ihmisillä korvat ovat herkemmät kuin toisilla ja herkkäkorvaiset voivat saada kuulovamman helpommin. Melu voi vaurioittaa kaikenikäisten kuuloa.

Sairaudet

Otoskleroosi, Menieren tauti, Usherin oireyhtymä sekä toistuvat välikorvatulehdukset ovat sairauksia, jotka aiheuttavat aikuisiällä kuuroutumista.

·         Otoskleroosi on periytyvä sairaus, joka aiheuttaa aluksi konduktiivisen kuulovian ja voi lopulta johtaa kuuroutumiseen. Sairaudessa muodostuu uutta luukudosta, joka johtaa jalustimen levyn kasvamiseen kiinni väli- ja sisäkorvan väliseen seinämään. Jalustimen levyn liikkuvuus heikkenee, jolloin myös kuulo heikkenee. Sairaus on usein molemminpuolinen. Otoskleroosia esiintyy sekä miehillä että naisilla ja sen oireet ilmenevät 15-30 vuoden iässä. Sairauden etenemisnopeus vaihtelee ja sen kulku nopeutuu yleensä raskauden aikana. Konduktiivinen huonokuuloisuus voidaan korjata kuulokojeella.
 

·         Menieren tauti on sairaus sisäkorvassa. Tyypillistä sairaudelle on ajoittainen humina, huonokuuloisuus ja huimaus. Menieren tauti voi aiheuttaa aikuisena kuulon heikkenemistä ja myöhemmin kuuroutumisen. Taudissa sisäkorvaan kehittyy nesteturvotusta. Miksi näin tapahtuu, sitä ei tiedetä. Muutenkaan taudin syytä ei täysin tiedetä, mutta tiedetään, että se voi periytyä. Tautia esiintyy sekä miehillä että naisilla ja yhtä usein molemmissa korvissa. Tavallisimmin oireet ilmenevät keski-iässä (40-50-vuotiaana) ja alle 20-vuotiailla tauti on harvinainen. Menieren tautia hoidetaan pääasiassa elämäntapamuutoksilla sekä lääkityksellä.
 

·         Usherin oireyhtymä on periytyvä sairaus. Usherin oireyhtymään liittyy sisäkorvakuurous tai kuulon alenema sekä silmän verkkokalvon aistinsolujen vaurioitumisesta aiheutuva näkövamma. Usherin oireyhtymää on kolmea eri tyyppiä. I ja II -tyypin oireyhtymissä kuulovika on yleensä synnynnäinen. III -tyypin oireyhtymässä kuulon aleneminen alkaa nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa ja kuulovika on etenevä. Usherin oireyhtymä voi johtaa kuuroutumiseen.
 

·         Myös krooninen välikorvatulehdus voi johtaa kuuroutumiseen. Välikorvatulehdus vaurioittaa kuuloluuketjun, joka aiheuttaa kuulovian. Jos krooniseen välikorvatulehdukseen liittyvä kolesteatoomatulehdus leviää simpukan kaarikäytävän perilymfatilaan, niin kolesteatoomakalvo voidaan joutua poistamaan leikkauksella ja tämä voi johtaa kuuroutumiseen.

Kuulovaurion toteaminen

Kun epäilee kuulonsa heikentyneen, tulee hakeutua ammattitaitoisen audionomin (eli kuulontutkijan) vastaanotolle. Heikentyneen kuulon kanssa ei kannata viivytellä vaan selvittää asia heti perusteellisella ja huolellisesti tehdyllä kuulontutkimuksella. Kuulontarkastus yksityisellä kuuloasiantuntijalla maksaa noin 50-60 euroa. Sen perusteella osataan jo sanoa onko kuulo heikentynyt ja tulisiko tehdä perusteellinen kuulontutkimus. Tutkimusten perusteella ammattitaitoinen audionomi näkee sen, onko syytä epäillä jotain korvan sairautta. Mikäli audiogrammissa on jotain sairauteen viittaavaa, on käynti korvalääkärillä välttämätön. Jos kyseessä on normaali esim. ikäkuulon tai melun aiheuttama kuulonalenema, voidaan heikentyneeseen kuuloon saada helposti apu kuulolaitteesta. Siihen ei tarvita korvalääkärin lähetettä.

Kuulolaitteen hankintaa ei tule pitkittää liian kauan sillä kuulohermo kannattaa pitää aktiivisena. Ajan saatossa aivomme "unohtavat" miltä äänet kuulostavat ja sanojen erotuskyky vaikeutuu. Kun kuulohermo ei ole käytössä, sen toiminta heikkenee. Pitkään hiljaisuudessa elänyt henkilö ei välttämättä koskaan totu kuulokojeeseen ja sen palauttamaan rikkaaseen äänimaailmaan. Pahimmassa tapauksessa siitä ei enää saada tarvittavaa hyötyä kun sanojen erotuskyky on heikennyt liikaa. Ikääntyvillä ihmisillä riittävän aikainen kuulokojeen hankinta myös varmistaa sen, että kojeen toimintojen oppiminen käy helposti ja kojeen käytöstä tulee samanlainen rutiini kuin esimerkiksi silmälasien käytöstä.

Kuulolaitteita eli -kojeita on erityyppisiä ja eri tasoisia. Perustason kuulokojeet ovat tarkoitettu rauhallisin kuunteluympäristöihin, mutta mitä haastavampi on kuunteluympäristö on, sen enemmän suorituskykyä laitteelta vaaditaan. Tämän päivän huippukojeet ovat henkilökohtaisia kuuntelulaitteistoja, jotka toimivat langattomina kuulokkeina MP3-soittimelle tai televisiolle ja yhdessä matkapuhelimen kanssa. Kojetta voidaan ohjata erityisellä kaukosäätimellä tai älypuhelinsovelluksella. Lue lisää ja tutustu kuulokojeiden tekniikkaan ja ominaisuuksiin.

Varaa aika kuulontutkimukseen Kuulohansaan puhelimitse (09) 345 5300. Saat ajan nopeasti ja pääset keskustelemaan audionomin kanssa tutkimuksen tuloksista. Yhteystiedoista löydät kuuloalan liikkeet ja yritykset kautta Suomen, mistä saat apua nopeasti ja jonottamatta, kun itsellä tai läheisellä todetaan heikentynyt kuulo.
 

 

Kuulohansa Oy
Soidintie 8
00700 HELSINKI
Puh. (09) 345 5300
Y-tunnus: 0974098-8

Myymälä, kuulontutkimukset, palvelut
Soidintie 8, katutaso, HELSINKI (Malmi)
Avoinna
Arkisin klo 8-16
 tai sopimuksen mukaan